Viime vuoden loppupuolella Energiateollisuuden keskusliiton ja Metsäteollisuus ry:n edustajat ottivat lehdistössä jyrkästi kantaa sahateollisuuden esittämää sähkön syöttöta-riffia vastaan. Kirjoittajien vaikuttimet ovat päivänselvät; paperiteollisuus ei halua luo-pua monopoliasemastaan sahateollisuuden sivutuotteiden (sahahake ja puru) vastaanot-tajana ja hinnan asettajana (vrt. Markkinaoikeuden langettava päätös ostokartellista UPM, StoraEnso ja Metsäliitto), eikä energiateollisuus haluaisi, että nykyisen hallitus-ohjelman kirjain "hajautetun lämmön ja sähkön tuotannon markkinoillepääsystä" toteu-tuisi. Onhan heillä paperiteollisuuden tapaan tiukka oligopoli oman alueensa, eli ener-gian tuotannossa ja sen hinnoittelussa Suomalaisessa yhteiskunnassa.

Sahateollisuus tarjoaa ihanteellisen mahdollisuuden toteuttaa nykyisessä hallitusohjel-massa mainittua "hajautettua lämmön- ja sähkön tuotantoa". Sahoilla on itse tuotetun polttojakeiden (sahanpuru, kuori, tasauspätkät, kutterinlastu) lisäksi käytettävissä omas-ta raaka-aineen hankinnasta lankeava metsähake, joka toistaiseksi on ollut hyvin vähän hyödynnetty energian raaka-aine. Tästä hyvänä esimerkkinä on viime syksynä julkistet-tu Keitele Forestin tekemä 200 GWh:n suuruinen toimitussopimus biopolttoaineesta Keljonlahteen valmistumassa olevalle biovoimalaitokselle Jyväskylässä. Kysymyksessä on nimenomaan toimitukset, jotka tapahtuvat sahan omilta päätehakkuualueilta tapah-tuvasta metsähakkeen ja kantojen korjuusta, jota aikaisemmin ei ole tehty!

Sahojen syöttötariffi käynnistäisi useita investointeja maassamme. 1- 5MWe tehoisten laitosten investointikustannukset vaihtelevat suuruusluokassa 5-20 milj. Euroa. Tämän suuruusluokan laitoksia voisi selvityksemme mukaan käynnistyä 10–15 kappaletta no-pealla aikataululla. Voidakseen ryhtyä sähköntuotantoon, sahat tarvitsevat kuitenkin ta-kuun siitä, että pystyvät maksamaan kalliit investointikustannukset takaisin. Kuten kai-kissa kilpailevissa EU maissa on voitu todeta, käyttökelpoisin ohjauskeino on sahoille määriteltävä takuuhinta ("syöttötariffi"), jolla sahat voivat myydä tuottamansa sähkön paikallisiin verkkoihin. Yksityisten sahojen sähköntuotantopotentiaali on n. 2,5 TWh (Pöyry Energy 2007), jonka tuottaminen ja siirtäminen ovat putipuhdasta, päästötöntä energiaa. Nykyisellään sahat joutuvat kuljettamaan polttojakeitaan rekoilla satoja kilo-metrejä suuntaansa, mikä on kaikkea muuta, kuin ympäristöä säästävää.
Lue lisää                                             01.02.2010

Jukka-Pekka Ranta, Suomen Sahat ry

Syyskokouksen yhteydessä pidettiin myös perinteinen Sidosryhmäpäivä, jonka teemana oli Bioenergia. Päivän esityksistä jäi erittäin positiivinen kuva bioenergian mahdollisuuksista täydentää sahojen tuotepalettia ja se että ilman puutuoteteollisuuden merkittävää osallistumista bioenergian käytön lisäämiseen vuoden 2020 uusiutuvan energian käyttötavoitteet ovat äärimmäisen vaikeat saavuttaa. Päivän aikana ihmeteltiin useaan kertaan niin asiantuntijoiden, laitetoimittajien kuin sahureidenkin taholta sitä, miksi meillä ei ole haluttu toteuttaa puuenergian käytön lisäystä ottamalla käyttöön syöttötariffi, joka on bioenergialle jossain muodossa käytössä kaikissa keskeisimmissä toimijamaissa Euroopassa. Sahoille syöttötariffin käyttöönotto merkitsisi mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan rakentamiseksi sähkön, kaukolämmön ja esim. pyrolyysiöljyn tuottamisen kautta. Mikäli bioenergian käytön lisääminen pyritään toteuttamaan vain kemera-tukia lisäämällä, jotka nekin ovat epävarmalla pohjalla, syntyy maahan vain uusia oligopoleja kun metsäenergia kuljetetaan suuriin yksiköihin poltettavaksi.
Lue lisää                                             24.11.2009

Juha Junnikkala, Junnikkala Oy

Puu on uusiutuva ja ekologinen materiaali, jonka erinomaisten ominaisuuksien kautta voidaan vielä luoda paljon uutta. Kopra totesi, että asiat on sahateollisuudessa hoidettu useita vuosia huonosti, mutta nyt on aika ryhdistäytyä ja tehdä tarvittavat muutokset kautta metsäsektorin. 

Lue lisää                                             07.09.2009

Pekka Kopra
Toimitusjohtaja
Versowood Oy

Kiitokset osallistujille ja WSAB:lle. Toivottavasti perinne jatkuu myös ensi kesänä uuden Valutec/WSAB:n kanssa!

Kaikki tulokset                                       06.09.2009

SAHAMIES n.o 2 Toukokuu 1949
 

Puutavaran hinta:
Korville tulee joka puolelta, jotta läikyy. Engelsmanni näytti jälleen kuka on kuka ja nappasi hintoja alamäkeen päin. Erityisesti pistää silmään, että hintaluokkien välinen ero on melko roimasti kasvanut, mikä ei hemase ollenkaan pikkusahuria. Ja sitten isot herrat Helsingissä, jotka kaiken tietävät, vaikuttavat vaan, ettei ole syytä valuuttakurssien muuttamiseen, eikä sillä asialla kuulemma pitäisi peukaloida - ei kun spekuloida. Tarjoavat vaan sitä vanhaa patenttilääkettä, jonka nimi on rationalisointi. Tunnustetaan, että kantohinnat ovat jo matalalla, työpaikkoihin ei voi kajota, veroja ei voi alentaa niin, että se missään tuntuu j.n.e. Mutta yksi konsti on kuulemma ja se on rationalisointi, joten siinä kuulitte. Pitäisi vain sitten selittää samalla, mistä tehdään rahat tämmöisenä aikana kun hallitukset sortaa ja pankit kans´. Oikein olisi nuo isot herrat saatava kerran altavastaajiksi julkisessa keskustelutilaisuudessa. Isot firmat ehkä ovat aina paremmin puolellaan. Ne ovat kun ovat jo ennen vippailleet pankeilta niin paljon, että nyt niiden pankkiherrojen on annettava niille lisää. Mutta odotellaan me pikkumiehet vaan vesikielellä ihmettä tapahtuvaksi ja kilpaillaan taas ensi syksynä metsien ostossa kovasti ja sukotaan, että elleivät valuuttakurssit muutu ensi kesänä niin ainakin seuraavana. Jos sitten siitä tulee semmoinen kesä, jota ei koskaan tullut, niin mikäpäs sille. Eteenpäin on elävän mieli, muuten ei ruoka maita.

Ulkomaan kaupat:
Kyllä piskuisella sahalla on omat vaikeutensa ulkomaan kaupassakin. Tyyli ja tapahan on semmoinen, että ensin ostajat hyväksyvät suurten luettelot ja sitten vasta, mikäli värkissä varaa on, ostelevat pienten luettelot. Vaikeasti taitaisi olla toteutettavissa yhtehen liittyminen myynneissä, vaan se on asia, jota sietäisi tuumailla ja kovasti. Eteen kyllä astuu monia vaikeita pulmia, mutta kuten sanottu, aisa on senlaatuinen että tupakkaa ja tunteja sen takia kannattaisi menettää enemmältikin. Jos esimerkiksi yhteisellä merkillä lähdetään myymään, niin silloin lajittelu on yksi kiperä kysymys ja muttia siinä on muitakin. Mutta mikään ei estä asiaa kehittelemästä varsinkin nyt, kun näyttää semmoiselta, ettei kotinurkkamarkkinoillakaan ole hurraamista. Se Engelmanninkin ryökäle pudotti sen vientiutskotin hinnan niin matalalle, että hirvittää ja se tietää käytännössä vain tarjonnan kasvun kotimaassa.

Mutta eletään me poijat vaan, koska on eletty tähänkin asti. Huolia on ja murheita, mutta murjotus ei taida paljonkaan .

Sahuri.
Lue koko lehti 1/1949

Sahurin Sanomaa 1/1949
Sahurin Sanomaa 2/1949
Sahurin Sanomaa 3/1949